Suomi kaipaa kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei valitettavasti ole Euroopan houkuttelevin maa. Vielä vaikeammaksi tilanne käy, jos perheen yhdistämistä ja kansalaisoikeuksien saamista rajoitetaan liian tiukasti, kirjoittaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Suomessa on jäänyt viime vuosina 130 000 työpaikkaa syntymättä, koska niihin ei löytynyt tekijöitä, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä. Meillä on ollut aina samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapulaa, mutta tilanne on vaikeampi kuin ennen.
Hallitusneuvotteluista kantautuneet tiedot ovat huolestuttavia. Ovatko neuvottelijat todella sitä mieltä, että vaikkapa maailmalta tuleville lähihoitajille ei pidä myöntää Suomen kansalaisuutta, vaan heidät pitää jättää riippumaan löyhään hirteen. Miksi heillä ei ole oikeutta perheen yhdistämiseen? Entä miten sitoutamme ulkomaisia työntekijöitä, jos he tai heidän perheenjäsenensä eivät saa kansalaisuutta ja täysiä kansalaisoikeuksia? Ensimmäisen luokan osaajat eivät tule Suomeen toisen luokan kansalaisiksi. Näin ruokimme vain ulkopuolisuutta.
Lue lisää: Puheenjohtajalta: Ihmiset ovat jälleen löytäneet ammattiliiton
Ei liian tiukkoja rajoituksia
Sote-alan työvoimapula on iso ongelma. Yksin OmaHämeen alueella tarvittaisiin sote-alueelle kolmannes lähivuosina työmarkkinoille tulevista nuorista. Suomi ei ole valitettavasti Euroopan houkuttelevin maa. Jos hallitusohjelmaan tulee ulkomaiselle työvoimalle liian tiukkoja rajoituksia, emme ole houkutteleva lainkaan. Tuleva hallitus ampuu hyvinvointivaltiota jalkaan. Ihan itse.
Ensimmäisen luokan osaajat eivät tule Suomeen toisen luokan kansalaisiksi.
Läimäytämme märällä rätillä myös suomalaisia työntekijöitä, jos ulkomailta ei saa tulla tänne töihin. Suomessa työnantajien on noudatettava työehtosopimuksia ja maksettava sen mukaista palkkaa. Työlainsäädännön noudattaminen koskee työnantajaa kaikissa työsuhteissa. Ammattiliittojen tehtävänä on valvoa, että työnantajat noudattavat velvoitteitaan ja kohtelevat työntekijöitään yhdenvertaisesti.
Kotoperäinen työvoima vähenee
Hallitusneuvotteluista on uutisoitu myös vapaan sivistystyön rahoituksen mittavasta leikkauksesta. Sen sisällä on muun muassa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta. Ammattiliitto JHL seuraa tarkoin, miten tuleva maan hallitus aikoo ratkaista työntekijöiden hyväksikäyttöön liittyvät ongelmat työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Toivottavasti siitä on selkeä kirjaus hallitusohjelmassa kolmikantaisen valmistelun käynnistämiseksi.
Suomi tarvitsee tulevaisuudessa merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa, koska kotoperäinen työvoima vähenee tulevat vuosikymmenet. Ilman maahanmuuttoa talouskasvu pysähtyy ja palvelut näivettyvät.